Mikä on ohjattua toimintaa?

Puuhasin vielä toisen blogitekstin tälle viikolle, koska halusin nostaa hieman hankkeesta nousseita ajatuksia. 

Puhuimme suunnittelukäytännöistä ja suunnittelun lähtökohdista. Havainnointi nousi keskeiseksi välineeksi lasten kiinnostusten kohteiden keräämisessä ja niiden käyttämisessä ohjatun toiminnan laatimisessa. Suunnittelu kuitenkin ulottuu ohjatun toiminnan ulkopuolellekin. Alle 3-vuotiailla se korostuu varmaankin eniten, koska opetettavat taidot liittyvät perushoidollisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi pukemisen tai syömisen harjoitteluun. 

Vai korostuuko? Kuinka paljon päiväkotilasten päivästä on ohjattua toimintaa ja kuinka paljon sitä pitäisi olla? 

Pitääkö ulkoilut suunnitella? Pitääkö leikkitilanteet suunnitella? Pitääkö ruokailut suunnitella? Vai onko meillä päivässä hetkiä, jolloin ajatukset voi harhailla illan kävelylenkkiin tai laadittavaan kauppalistaan? "Huh! Nyt voin hetkeksi istahtaa, kun lapset leikkivät rauhallisesti." 

Kyllähän lapsen päiväkotiin tulokin suunnitellaan iästä riippumatta, vaikka sen tilanteen kesto on murto-osa päiväkotipäivän pituudesta:

"Sovimme tiimissä, että jokaista lasta tervehditään hänen tullessa päiväkotiin, jotta hänelle tulisi tunne siitä, että hänet on huomattu ja hän on tärkeä. Myös vanhempien on tärkeää nähdä, että heidän lapsensa huomioidaan heti aamulla."

Entäpä pukeutumistilanne tai ylipäänsä siirtymätilanne? Moni varmasti on pohtinut niitä yhdessä tiiminsä kanssa:

"Sovimme, että Pekka Päiväkotilapsi saa istua nojatuolissa lukemassa kirjaa sen aikaa, kun muut lapsiryhmän lapset ovat siirtyneet eteisestä ulos. Pekka osaa hienosti pukeutua, kun ympärillä on vähäinen määrä ärsykkeitä."

Missä vaiheessa ohjatusta toiminnasta tulee ohjattua? Silloin, kun se on ylipäänsä suunniteltu vai silloin, kun se sisältää jonkin laulun, kirjoitustehtävän tai askartelun? 

Mielenkiintoinen pohdinnan aihe on myös se, että käytetäänkö lapsen kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia hyväksi huolimatta siitä onko suunniteltu sisäjumppahetki vai jokin toimintatapa esimerkiksi pukeutumistilanteessa esiintyvään probleemaan.