Otsikko on lainaus Helsingin
varhaiskasvatussuunnitelmasta. Varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija Laura
Repo Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi) kertoi kysyessäni
häneltä esimiehen roolista arvioinnissa, että esimiehen tulee seurata ja
vastata arvioinnin toteutumisesta päivähoidossa. Arviointimenetelmiä ei ole
määrätty, vaan jokainen valitsee sopivat arviointivälineet. Koska perusteet
ovat lakisääteiset, päivähoitoyksikön esimies vastaa, että lakia noudatetaan.
Selvää siis on, että arvioinnin tulee olla säännöllistä, ja
että esimiehen tulee turvata työn arvioinnin edellytykset. Se, miten tämä
kaikki käytännössä tapahtuu, jätetään ”paikallisesti päätettäväksi asiaksi”. Miten
tarjottu varhaiskasvatus voi olla tasalaatuista, jos käytetyt
arviointimenetelmät päivähoitoyksiköissä eivät ole yhdenmukaisia? Käytettäessä
eri arviointivälineitä, saadaan selville eri asioita. Jos laitat voiköntsän
vaa’an päälle, et saa selville sen tilavuutta vaan painon.
Toisinaan on tarpeen käyttää joitakin tiettyjä menetelmiä
arviointiin, jos halutaan selvittää esimerkiksi suomen kielen taitotaso
siirryttäessä esiopetuksesta kouluun. Varhaiskasvatuksen kentältä mielestäni kuitenkin
puuttuu ns. yleispätevä apuväline arviointiin. Sellainen, joka ei ole olemassa
vain lapsen vasun kirjaamista varten, vaan ohjaamaan ammattikasvattajia arjessa
muuttamaan omia toimintatapojansa lapsen onnistumisen edellyttämiseksi. Sellainen,
joka on aikuisen ja pedagogisesti perusteltujen toimintatapojen arviointia
varten, ei lapsen.
Kun yhdenmukaisia arviointivälineitä ei ole, miten esimiehet
seuraavat arvioinnin toteutumista? Kirjattu vasu tai leops ei voi olla ainoa
mittari tarkastella arvioinnin laatua. Voi olla hieman hankalaa nimittäin seurata
ja vastata arvioinnin toteutumisesta, jos kaksi kertaa vuodessa kirjatut
dokumentit ovat ainoat näkyvät todisteet siitä, että juu-u arvioitu on.
Tätä kehittämishanketta varten on laadittu työkalu. Vaikka
työkalu on luotu tukemaan sen käyttäjää varhaiskasvatussuunnitelman (ja nyt en
tarkoita sitä kirjattua paperia vain varhaiskasvatussuunnitelmaa
kokonaisuutena), toimintaympäristön ja kasvatuskäytäntöjen arvioimiseksi uskon,
että sen avulla olisi esimiehen helpompaa myös seurata arvioinnin toteutumista.
Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi,
jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen
toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännössä. Johtaja vastaa
siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi, ja että niitä
havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Keskeiset arviointitulokset tulee
julkistaa.
Sitten summataan!
1. Esimiehen tehtävä on seurata, mutta myös ohjata toiminnan
arviointia.
2. Toiminnan arviointi ei ole lapsen arviointia.
3. Kentälle tarvitaan työkaluja säännöllisen arvioimisen
toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti